Mitä tarkoitetaan Kuurmanpohjan 1900-luvun suunnitelmalla?

Vuoksen kosket haluttiin ottaa hyötykäyttöön jo 19Imatrankoski_kuohuu00-luvun alkuvuosina

1900-luvun alussa alettiin miettiä erilaisia tapoja, joilla Vuoksen koskia voisi käyttää hyödyllisellä tavalla. Näitä suunnitelmia koskien Suomen senaatti sai monia anomuksia. Tuolloin kuitenkin oltiin sitä mieltä, että olisi vaarallista antaa tällaisia hankkeita ulkomaalaisten omistukseen, minkä vuoksi monet voimalaitosten rakentamiseen liittyvät ilmoitukset kokivat täystyrmäyksen.

Kuurmanpohjan suunnitelman hakemus vuodelta 1913

Kuurmanpohjan suunnitelman hakemus jätettiin Suomen senaatille vuoden 1913 loppupuolella. Tämä suunnitelma sisälsi ehdotuksen suurvoimalan rakentamisesta. Suurvoimala oli tarkoitus rakentaa Kuurmanpohjan kylään ja sen oli tarkoitus pystyä hyödyntämään jopa 64 metriä korkeaa putousta. Tähän korkeaan putoukseen oli tarkoitus ohjata vettä kanavia hyväksikäyttäen. Suunnitelman laatimisessa hyödynnettiin saksalaista osaamista.

Kuurmanpohjaan suunnitellun voimalaitoksen rakentamisen piti alkaa vuonna 1914

Voimalaitoksen rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa Kuurmanpohjassa vuoden 1914 huhtikuussa, mutta toisin kuitenkin kävi – siitä huolimatta, että voimalaitoksen suunnitelma oli erittäin perusteellinen. Kuurmanpohjan voimalaitoksesta oli tarkoitus tulla maailman tehokkain voimalaitos ja sen tarvetta perusteltiin sillä, että Viipurin ja Pietarin alueilla sähköä oli alettu käyttää aikaisempaa enemmän.

Miksi Kuurmanpohjan suunnitelman toteuttaminen kariutui?

Monet vastustivat Kuurmanpohjan vesivoimalahanketta. Asia herätti myös runsaasti keskustelua maan lehdissä. Hankkeen vastustajat olivat sitä mieltä, että hankkeesta oli haittaa luonnolle ja ettei hanke muutoinkaan olisi välttämättä kannattava. Osa vastustajista oli sitä mieltä, että Kuurmanpohjan suunnitelma rikkoi lakia, joka koski rantojen hyödyntämisoikeuksia. Poliittisesta näkökulmasta katsottuna Kuurmanpohjan suunnitelmaa voidaan pitää arkaluontoisena, koska jos suunnitelma olisi toteutunut, olisivat ulkomaalaiset omistaneet koko Vuoksen. 1900-luvun alussa oli hylätty monia anomuksia, jotka olivat koskeneet Vuoksen koskien hyötykäyttöä, juurikin siitä syystä, että tällaisten hankkeiden joutumista ulkomaalaisten käsiin pidettiin vaarallisena. Mikä siis olisi ollut erilailla tässä Kuurmanpohjan suunnitelmassa – miksi se olisi ollut aikaisempia hankkeita turvallisempaa antaa ulkomaalaisten haltuun? Mitä hankkeen vastustajat olisivat sanoneet, jos ulkomaalaiset olisivat saaneet näin tärkeän hankkeen omistukseensa?

Lopulta valtionkomitean tehtäväksi määrättiin kansallisten etujen valvominen kyseisessä asiassa ja selvitystyö asiaa koskien pääsi alkamaan. Selvitystyön jälkeen lupa-anomus hylättiin ja syyksi mainittiin se, että suunnitelmassa mainittu sähkönkulutuksen kasvu oli arvioitu yläkanttiin – näin ollen suunnitelmalta katosi ikäänkuin pohja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *