Millaista Kuurmanpohjan ympäristö on ja millaista elinkeinotoimintaa siellä on harjoitettu?

Osa Kuurmanpohjan kylästä jäi Venäjän puolelle

Kuurmanpohjan kylä oli ennen sotia nykyistä Suomen puolella sijaitsevaa aluetta suurempi, koska sodissa osa kylästä jäi Venäjän puolelle. Kukoistusaikanaan kylä oli väestömäärältään Jääsken alueen suurimpia.

KuurmanABITIBI-CONCRETIONS-ABI2-1pohjassa on
runsaasti vesistöjä

Kuurmanpohjasta löytyy runsaasti puroja ja jokia, jotka juontavat juurensa Salpausselän rinteille. Kuurmanjoki halkoi alueen peltoja, jotka olivat erityisen viljavia ja hedelmällisiä. Nämä peltomaat olivat maaperältään mustaa multaa. Runsaat vesistöt ovat tarjonneet alueen asukkaille sekä kalansaaliita että rapusaaliita.

Imatrankivet ovat alueen erikoisuus

Humalniemi on tullut tunnetuksi ”ketristä” eli Imatrankivestä, jota myös monet luontotutkijat ovat tutkineet lähemmin. Ketri on hioutunut aikojen kuluessa luonnollisella tavalla erilaisiin muotoihin, minkä vuoksi kivet ovat olleet haluttuja matkamuistoja turistien keskuudessa.

Runsaskalaiset vesistöt ovat tärkeä resurssi

Muita alueen tunnettuja jokia, lampia, järviä ja koskia ovat Hiirenjoki, Suokumaan järvi, Myllykoski, Valkealampi, Kesäjärvi sekä Hiirenlammet. Kuurmanpohjan alueen vedet ovat tulleet tunnetuiksi runsaskalaisuudestaan. Myös rapuja elää paljon alueen vesistöissä ja ravunpyynti onkin tuonut alueen asukkaille mukavia lisätuloja.

Alueelle muodostui joitakin yhteisyrityksiä jo melko varhaisessa vaiheessa

Alueen vanhimpia yhteisyrityksiä on 1800-luvulla perustettu Hiirenmylly- ja sahalaitos. Samalla vuosisadalla alueelle perustettiin myös Siljanderin nahkaverstas, joka perustettiin Viipurin ja Imatran väliä kulkevan maantien varteen. Noin vuonna 1926 alueelle perustettiin saha Toiminimi Patjas-Laitinen, mikä oli aikanaan suuri tapaus. Samoihin aikoihin Lemmentynmäen kylään saatiin sähköt.

Vuonna 1918 alueelle perustettiin koneyhtymä, johon liittyi seitsemän taloa Kärättilästä. Koneyhtymä osti perustamisvuonnaan sekä puimakoneen että lokomobiilin, joiden avulla hoidettiin vuorotellen koneyhtymän omistajatalojen työt. Myöhemmin tämä koneyhtymä osti lisäksi raamisahan ja alkoi tarjota vuokrasahaus- ja vientisahaus-palveluja. Koneellinen puinti saavutti nopeasti alueella suurta suosiota, minkä johdosta alueelle muodostui monia puimayhtymiä. Hedelmällinen maaperä sekä koneellinen puinti auttoivat alueen yritteliäitä asukkaita saamaan pelloiltaan hyvän sadon. Usein sanotaan, että yhteistyössä on voimaa ja tämä sanonta pätee erinomaisen hyvin juurikin tällaiseen koneyhtymätoimintaan, jonka kautta useamman talon yhteisvoimin oli mahdollista hankkia koneita, joita yhdellä talolla ei välttämättä olisi ollut yksin varaa hankkia. Yhteisillä koneilla saatiin monen talon työt tehtyä nopeammin ja helpommin kuin ilman koneita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *