Millaisia vaikeuksia Kuurmanpohjassa kohdattiin 1900-luvulla?

Pakolaiset ja sotaväki aiheuttivat Kuurmanpohjassa levottomuuksia vuosina 1914-1915

Kuurmanpohja on historaerial-view-of-Helsinki-finland-conde-nast-traveller-18march16-visit-helsinki-Jussi-Hellsten_810x540iansa aikana joutunut kärsimään kylän sijainnista Suomen ja Venäjän rajalla. Viipurista runsain mitoin elokuussa vuonna 1914 saapuneet pakolaiset aiheuttivat levottomuuksia. Pakolaisten liikkeellelähdön oli aikaansaanut huhu, jonka mukaan saksalaiset suunnittelivat maihinnousua Viipurissa. Huhu osoittautui lopulta kuitenkin pelkäksi huhuksi ja pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa.

Vuoden 1915 syksyllä elettiin jälleen levottomia aikoja Venäjältä tulleen sotaväen aloitettua kylässä linnoitustyöt. Monet alueen siviilit työskentelivät linnoitustöiden parissa ja monet talot joutuivat majoittamaan näitä työläisiä. Linnoitustöistä maksettu palkka oli hyvä, mutta työtä on ilmeisesti valvottu sekä johdettu heikolla tavalla, koska erilainen keinottelu oli työmailla tavallista – voidaan jopa sanoa, että lakien ja hyvien tapojen noudattaminen rappeutui, kun rahaa alkoi liikkua aikaisempaa enemmän ja kun rahankäytön valvonta oli puutteellista. Usein kuulee sanottavan, että tilaisuus tekee varkaan, ja niin taisi käydä tässäkin tapauksessa. Töistä aiheutui tuhoja myös luonnolle.

Vuoden 1917 vallankumoushumu

Kevättalvella vuonna 1917 elettiin alueella vallankumoushumussa, mikä näkyi esimerkiksi siten, että linnoituksilla työskennelleet työläiset sekä osa kyläläisistä kiinnitti rintaansa punaisen ruusukkeen tai nauhan. Koulun seinältä poistettiin keisarin kuva. Saman vuoden syksyllä alueella esiintyi levottomuksia, koska alueen asukkaiden keskuudessa esiintyi riitoja. Alueen kantaväestö ei ottanut tilanteeseen kiihkeästi kantaa kumpaakaan puolta tukien, mutta levottomuutta aiheutti se, että Ylävuoksen teollisuusalueet sijaitsivat lähellä kylää.

Veljessodan vaikutukset Kuurmanpohjassa

Veljessota vaikutti myös Kuurmanpohjassa. Hiirenjoki toimi rintamalinjana ja toisinaan Kuurmanpohjan lapset sekä vanhukset jouduttiin evakuoimaan toiselle puolen Vuoksea. Osa kylän asukkaista menehtyi sodassa, minkä vuoksi elämä ei kaikissa perheissä enää koskaan palannut samanlaiseksi kuin se oli ollut ennen sotaa.

Sodan aikana ihmiset liikkuivat tavallista enemmän, mikä jätti kylään jälkensä. Tämä näkyi esimerkiksi asenteiden löyhentymisenä alkoholin käyttöä kohtaan ja tämän johdosta lisääntyneenä alkoholinkäyttönä, joka riistäytyi toisinaan hallinnasta. Tätä ennen runsaasti alkoholia käyttäneitä henkilöitä oli yleisesti pilkattu, mutta aikaisempaa laajemman liikkuvuuden myötä myös runsaasta alkoholin nauttimisesta tuli kansan keskuudessa aikaisempaa hyväksytympää. Toisaalta alueella esiintyi myös vireää nuorisolle suunnattua valistustyötä sekä raittiusjuhlia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *